
Tärkeimmät asiat
- Yli kolmannes taloyhtiöistä on jo toteuttanut vähintään yhden latauspisteen, ja kerrostaloissa latauspisteet ovat yleisin suunniteltu hanke vuosille 2027–2031.
- ARAn latausinfra-avustusta ei enää myönnetä – haku päättyi joulukuussa 2023.
- Dynaaminen kuormanhallinta on usein tärkein yksittäinen ratkaisu: se voi säästää liittymän suurentamisen.
- Asunto-osakeyhtiölaki muuttui 1.10.2026. Muutoksen tavoitteena on muun muassa helpottaa latausmahdollisuuksien asentamista.
Miksi asia kannattaa ratkaista nyt
Täyssähköautojen osuus uusista henkilöautoista nousi Suomessa syyskuussa 2026 yli 62 prosenttiin. Samaan aikaan Kiinteistöliiton kyselyssä yli kolmannes taloyhtiöistä kertoi toteuttaneensa vähintään yhden latauspisteen – vuonna 2017 vastaava luku oli vain kolme prosenttia. Kiinteistöliiton syksyn 2026 korjausrakentamisbarometrissä latauspisteet olivat kerrostaloissa yleisin viiden vuoden aikana suunniteltu hanke.
Kysyntä ei siis ole enää teoreettista. Taloyhtiö, joka valmistelee asian huolella nyt, välttää kaksi yleistä ongelmaa: yksittäiset osakkaat alkavat ladata pistorasioista ilman lupaa, tai pisteitä rakennetaan pala kerrallaan ilman kokonaissuunnitelmaa, mikä tulee lopulta kalliiksi.
1. Selvitä kiinnostus asukaskyselyllä
Lyhyt kysely kertoo, kuinka moni lataa jo nyt ja kuinka moni harkitsee ladattavaa autoa lähivuosina. Kysy ainakin:
- onko käytössä täyssähköauto tai lataushybridi nyt
- harkitseeko ladattavaa autoa 1–2 tai 3–5 vuoden sisällä
- mitä autopaikkaa käyttää (oma, yhtiön hallitsema, vuokrapaikka)
- olisiko valmis maksamaan oman latauslaitteen tai kuukausimaksun.
Vastaukset auttavat mitoittamaan hankkeen ja perustelemaan sen yhtiökokouksessa.
2. Teetä kapasiteettikartoitus
Ennen kuin kukaan voi antaa kiinteähintaista tarjousta, on tiedettävä, mitä nykyinen sähköjärjestelmä kestää. Kartoituksessa selvitetään sähköliittymän koko ja pääsulakkeet, keskusten kunto ja tilavaraukset, kaapelireitit autopaikoille sekä nykyiset lämmitystolpat ja niiden syötöt.
Monessa taloyhtiössä kymmenkunta latauspistettä saadaan toteutettua ilman liittymän suurentamista, kun käytössä on dynaaminen kuormanhallinta. Toisaalta vanha pääkeskus voi vaatia uusimisen, joka maksaa tyypillisesti 5 000–15 000 euroa. Kartoitus kertoo, kumpi tilanne teillä on.
3. Valitse toteutus- ja kustannusjakomalli
Kustannusten jakaminen on usein hankkeen herkin kohta. Malleja on käytännössä kolme:
| Malli | Kuka maksaa | Hyvä tietää |
|---|---|---|
| Taloyhtiön hanke | Kaikki osakkaat vastikeperusteen mukaan | Taloyhtiön tavanomaista tasoa vastaavasta uudistuksesta voidaan päättää yhtiökokouksessa enemmistöllä, jos maksurasitus ei muodostu kohtuuttomaksi. |
| Yhtiö rakentaa valmiuden, osakkaat laitteet | Yhtiö runko, lataajat omat laitteensa | Yleinen kompromissi: kaikki paikat valmiina, mutta laitteet vain niille, jotka niitä tarvitsevat. |
| Osakkaan muutostyö | Osakas, yhtiön luvalla | Sopii ensimmäisille pisteille. Luvan ehdot kannattaa linjata kerralla, jotta kaikkia kohdellaan samoin ja myöhempi laajennus on mahdollinen. |
Lataussähkön maksaa aina lataaja. Latauspisteissä on oltava mittaus, ja sähkö laskutetaan käytön mukaan joko latausoperaattorin palvelun kautta tai taloyhtiön omana laskutuksena.
4. Pyydä vertailukelpoiset tarjoukset
Tarjousten vertailu on vaikeaa, jos jokainen urakoitsija tarjoaa eri asiaa. Anna kaikille samat lähtötiedot ja pyydä tarjoukseen ainakin:
- kapasiteettikartoituksen tulos tai sen hinta
- latausteho (esimerkiksi 11 kW) ja dynaaminen kuormanhallinta
- OCPP-yhteensopivuus ja mahdollisuus vaihtaa latausoperaattoria
- latausvalmiuden hinta autopaikkaa kohden ja yksittäisen lisälaitteen hinta myöhemmin
- mittaus- ja laskutusmalli sekä kuukausimaksut
- takuu, huolto ja käyttöönottotarkastus.
Lataustarjous.fi kysyy nämä tiedot puolestanne ja välittää pyynnön urakoitsijoille, jotka tekevät taloyhtiökohteita. Tarkempi tarkistuslista on oppaassa Näin vertailet latauspistetarjouksia.
5. Valmistele yhtiökokouksen päätös
Hallitus valmistelee asian ja yhtiökokous päättää. Hyvä päätösehdotus on konkreettinen: se kertoo laajuuden, kustannukset, rahoituksen ja laskutusmallin. Voit käyttää seuraavaa pohjaa:
Päätösehdotus: Yhtiökokous päättää toteuttaa sähköautojen latausvalmiuden [kaikille / X] yhtiön hallinnassa olevalle autopaikalle sekä [X] latauspistettä dynaamisella kuormanhallinnalla [urakoitsija]n tarjouksen [päiväys] mukaisesti. Hankkeen enimmäiskustannus on [X] euroa (sis. alv), ja se rahoitetaan [korjausrahastosta / lainalla / vastikkeella]. Lataussähkö laskutetaan käyttäjiltä käytön mukaan. Hallitus valtuutetaan tekemään urakkasopimus ja valitsemaan latausoperaattori.
Jos asia on kiireellinen, osakkaat voivat vaatia ylimääräistä yhtiökokousta. Varaa aikaa, sillä isoissa yhtiöissä ja useamman taloyhtiön yhteisissä pysäköintiyhtiöissä valmistelu voi kestää kuukausia.
6. Toteutus, käyttöönotto ja laajennus
Urakoitsija asentaa järjestelmän, testaa sen ja tekee käyttöönottotarkastuksen. Sopikaa etukäteen, kuka vastaa vikailmoituksista, ohjelmistopäivityksistä ja käyttäjien lisäämisestä. Hyvin mitoitettuun järjestelmään lisätään pisteitä myöhemmin ilman uutta isoa urakkaa – tämä on usein koko hankkeen tärkein säästö.
Lait ja velvoitteet lyhyesti
Olemassa oleville taloyhtiöille ei ole yleistä velvollisuutta rakentaa latauspisteitä. Laajamittaisen korjaushankkeen yhteydessä latauspistevalmiuksia voidaan kuitenkin edellyttää. Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys HE 258/2026 tarkentaisi vaatimuksia: laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli kolme pysäköintipaikkaa, tulisi kaapelointi vähintään puolelle paikoista ja putkitus lopuille. Jos peruskorjaus on suunnitteilla, latausratkaisu kannattaa mitoittaa jo nyt tulevien vaatimusten mukaan.
Lähteet
- Moottori: Suomen teillä liikkuu jo lähes 210 000 täyssähköautoa
- Kiinteistöliitto: Sähköautojen latauspisteet yleistyneet taloyhtiöissä merkittävästi (25.8.2026)
- Kiinteistöliitto: Korjausrakentamisbarometri syksy 2026
- HE 34/2026: asunto-osakeyhtiölain muuttaminen
- HE 258/2026: automaatio- ja latauspistelain muuttaminen
- M-Talotekniikka: Latauspiste taloyhtiöön – opas 2026
Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa oikeudellista tai teknistä neuvontaa.